Tämän moton mukaisesti moottorisahojen sovellusarviointia on mukautettu toiminnallisessa kehityksessä vastaamaan molempien käyttötekniikoiden vaatimuksia.
Se, mikä historiallisesti aloitettiin kauan sitten bensiinikäyttöisillä sahoilla – nimittäin testaus todellisissa olosuhteissa metsässä Development-tiimin kanssa – on viime vuosina siirretty akkukäyttöisiin sahoihin.
AKUT MIKROSKOOPIN ALLA
Projektitiimi testaa myös samanlaisia perusolosuhteita ja -vaatimuksia akkukäyttöisille sahoille. Esimerkiksi erilaisia akkuja käytetään energianlähteinä erilaisten polttoaineiden sijaan. STIHLiltä odotettu erinomainen sahauskokemus on saavutettava sekä suositellulla akulla että pienimmällä hyväksyttävällä akulla.
Vaikka polttomoottorin suuri lämpöenergian syöttö vaikuttaa moottoriin ja polttoaineeseen, akkukäyttöisissä moottorisahoissa itse akku saavuttaa kuormitusrajansa suurella teholla ja siten suurella purkausvirralla. Miten akkukäyttöisen sahan toiminta muuttuu kylmissä tai kuumissa olosuhteissa tai jopa akun ylikuumentuessa? Kiihtyykö kone hyvin kaikissa tilanteissa, mikä on suurin nopeus ja kuinka kauan akku kestää äärimmäisessä kuormituksessa? Myös lämpötila, lisääntyvä likaantuminen käyttöiän aikana ja muut ympäristöolosuhteet vaikuttavat ajoneuvon elektroniikkaan.
ERILAISIA TESTAUKSIA
”Asiakkaat haluavat luonnollisesti työskennellä ammattimaisesti ja korkeimmalla tasolla molemmilla versioilla – polttomoottorisahalla ja akkukäyttöisellä sahalla. Tämän saavuttamiseksi sovellustestejä on mukautettava vastaavasti. Loppujen lopuksi ero on yksityiskohdissa. Esimerkiksi akkukäyttöisessä sahassa ei ole kaasutinta, polttoainesäiliötä, sylinteriä tai mäntää, joiden pitäisi toimia optimaalisesti yhdessä symbioosissa. ”Siitä huolimatta erilaisia asioita, kuten erittäin monimutkaista elektroniikkaa, erilaisia akkuja, laajoja ohjelmistoja ja sähkökomponentteja, kuten kytkimiä ja HMI:itä, on tarkasteltava asiakkaan näkökulmasta”, sanoo Michael Dietenberger (2/CUT), joka on metsä- ja rakennusteollisuuden toiminnallisen kehityksen alueen ryhmäpäällikkö.
Tätä varten tiimi – johon yleensä kuuluvat toimintojen osastojen johtajat Tommy Roitsch (2/CEU) tai Isgard Sabelberg (2/CEY), kunkin konsernijohdon edustaja, Michael Dietenberger (2/CUT), testauksen, suunnittelun ja järjestelmäkehityksen koordinoinnin asiantuntijat sekä Claus Kübler (2/CUT-kc), joka on vastuussa kaikkien toiminnallisen kehityksen sovellusarviointien järjestämisestä ja toteuttamisesta – viettää puoli päivää yhdessä metsässä ja laatii päivän päätteeksi määritellyn kyselylomakkeen, joka yhdessä kaikkien koneiden kunkin sovelluksen reaaliaikaisten dokumentoitujen tulosten kanssa johtaa yksityiskohtaiseen palautteeseen.
KOE TUOTTEET TOIMINNASSA
Purkutilaisuudessa käsitellään visualisoituja tuloksia ja määritellään ja priorisoidaan seuraavien viikkojen työpaketit. Tällä tavoin arviointi auttaa hankkeita olemaan tehokkaampia ja samalla tarjoaa korkean läpinäkyvyyden hankkeelle. ”Tiiminrakennuksen lisäksi toinen positiivinen vaikutus on mahdollisuus kokea tuote livenä ja käytössä – käsittelemmehän yleensä yksittäisiä koneenosia”, sanoo Claus Kübler (D2/CUT-kc).
